Ei kauaa kulunut siihen, että se kielletty paikka löydettiin, kuinka nuo hoksaavat ne niin nopeata? Tv-tason takana on ihana piuhameri ja sinne rakoseen mahtuu juuri yksi pieni pullea käsi tavoittemaan johtoja. Imuroiminen oli tänään suht haasteellista, koska Peppihän ei imuria pelkää. Sitä on kiva taputella ja se johto. Se musta ihana sähköjohto siinä! Se on kuin tehty pikkuisille, se huutaa läsnäolollaan maistamaan sitä. Joten imuroiminen oli minuutti ja Pepin siirto huoneen toiseen päähän, minuutti ja uusi siirto. Tätä toistettiin monta kertaa.
Selkeästi uusi opittu taito väsyttää Peppiä enemmän ja väsynyt neiti ei nyt nukahda päiväunille muuta kuin kainalooni. Joten opettelemme pinnasängyssä nukuttavia päiväunia hetken päästä uudelleen. Tuota neitiä kun ei voi vain huudattaa, sen verran kova ääni hänellä on :D
Ryömimisen lisäksi on opittu muutama sana. Peppi sanoo selkeästi hei ja välillä tulee se ihana äiti-sana <3 .
Nämä taidot on tuleet ihan rytinällä kahden päivän aikana. Viime viikko meni Pepillä flunssan kourissa ja itse olen potenut viikonlopusta alkaen vuosituhannen räkätautia.
Onneksi on kauppakassi palvelu, jonka kautta voi tilata kauppatavarat suoraan kotia, einesruoat niin Nemille kuin Pepille ja helpot laatikkoruoat. Peppi onneksi suostuu noista purkkiruoista syömään Hippin valmistamia sörsseleitä, joten en ole nyt ollut patojen ääressä aivastelemassa vaan olemme luovineet helpolla syömisten suhteen.
Nemin mielestä kauppakassin parhautta on ne laatikot missä ostokset tulevat. Tällä kertaa laatikko päätyi valtamerialukseksi.
Kaikkea muutakin jännää on tapahtunut ja tapahtumassa. Kirjoittelen siitä huomenna lisää.
