Vesirokko numero 2 ja arvonnan voittaja

Aamulla kävin rauhassa suihkussa, muu perhe nukkui vielä, ihmettelin kun Nemi ei pompannut heti ylös, kuten tapana on. Laitettuani itseni kuntoon, kävin herättämässä tytön. Reippaasti hän nousi, täynnä intoa, pian pääsisi päiväkotiin.

Valikoitiin yhdessä kivat vaatteet ja siirryimme pukeutumaan olohuoneeseen. Yöpaita pois ja kas! Selässä möllötteli kymmenkunta vesikelloa. Siihen loppui aamun kiiret, otin tytön syliin ja kerroin, että nyt hän joutuisi olemaan useamman päivän kotona. Itkuhan siinä tuli pienelle, ei päiväkoti kavereita ja synttäritkin huomenna.

Herätin mieheni ja sanoin kipaisevani kaupassa hakemassa sairastuvalle tarvittavat ruoat ja herkut. Meillä saa herkutella kun on kipeänä, olkoon se meidän juttumme. Mehujää maistuu hyvältä kuumeessa, sen kaikki varmaan myöntävät. Tarttui kaupasta mukaan myös uusin Prinsessalehti tökeröine muovikrääsineen. Niitä kun aina ihaillaan lehtipisteillä, nyt oli oiva hetki tuhlata vajaa 7 euroa silkkaan krääsään.

Kaupan jälkeen soitin terveyskeskukseen soittopyynnön, rasvasin Nemin vesikellot ja ohjeistin miestä olla antamatta buranaa, ainoastaan Panadolia jos lämpö nousee. Tulehduskipulääkkeet kun ovat kiellossa vesirokon aikana.

Tilasin taksin ja hurautin työpaikalle. Soitin päiväkotiin ja kerroin, että taas tulee tytöille taukoa hoidosta.

Töistä kotiin tulessa oli juuri sellainen tyttö vastassa kun saatoin aavistaa. Turhautunut ja mielensä pahoittanut. Sisällä olo on mälsää! Näppyjä oli tullut jonnin verran lisää, ensi yön aikana varmaan tuplaantuu määrä.

Perheemme kissavanhus Leo on myös osallistunut hoitamiseen. Leo on hoitanut aina Nemiä kun tyttö on ollut selkeästi kipeä. Yöunille Leo halusi mukaan. Sinne ne ystävykset jäivät nukkumaan.

"Äiti, jätä ovi raolleen, että Leo pääsee yöllä vessaan."

Huomenna pieni potilas täyttää 4. Tuntuu hurjalta, niin iso tyttö jo.

Arvoimme Nemin kanssa ennen unille menoa Ukkos arvonnan voittajan. Voittaja on Elise H. ! Onnea! Laitan sinulle sähköpostia, käy kurkkaamassa :)

Siivotaan, siivotaan...

Kait hirmuinen siivousvimma on myös yksi raskausoireista? Tänä viikonloppuna on kaapit saaneet uuden järjestyksen, vessa siivottu, keittiö suursiivottu, kämppä perussiivottu jopa siivouskaappi on siivottu.

Nyt on valotikut ja sulakkeet helposti saatavilla taas

Lisäksi vanhat työpaidat on leikattu räteiksi. Siivoukseen liittyviä aineita ja välineitä ei tarvitse ostaa ainakaan vuoteen. Sillä pesupähkinöillä ja vanhoilla lumpuilla pääsee pitkälle kodin siivouksessa. Lisäksi muutama mikrokuituliina, univeral stone ja imuri lisäksi, niin siinä perusjutut ovatkin. Kauhistenkin nykyään kaupassa pesuainehyllyjen luona sitä pesuaineiden määrää. Mikä määrä väriaineita, hajusteita ja turhia kemikaaleja niissä piileekään. Mielummin pidän kodin puhtaana luonnollisilla aineilla, joiden alkuperän tunnen tarkkaan.

Siivoamisen ja kaappien järjestämisen on suurimmaksi osaksi mahdollistanut mieheni, joka on vienyt taaperoa ulos aktiviteetteihin järjestelyn ajaksi. Jotenkin itse vain nautin kun saan yksin siiivota, kait meillä kaikilla on se jokin oma juttu, minulle se on siivoaminen ja järjestäminen, toisille lenkkeily ja lukeminen.

Kaiken puuhastelun ohessa olemme nauttineet molempina viikonlopun päivinä päiväunista. Meille aikuisille uni maistuisi pidempään. Tyttö tulee aina kertomaan, koska on meidän aika nousta päiväunilta. Meille ei näytä riittävän se 1.5 tuntia mitä hän nukkuu.

Pikku Pupu käskee: "Herätkää!"

Iskä toimii kiipeilyalustana niin kissalle kuin tytölle

Viikonloput ovat tälläisiä rauhallisia kotiviikonloppuja. Meidän perheelle ne vain toimivat parhaiten. Viihdymme kotona, kävelylenkeillä ja ennen kaikkea yhdessä. Nautimme näistä pienistä jutuista, ehkä sitten saamme jonkin vauhtikirppu-kohtauksen eläkeiässä :)