Keväistä menoa ja neurologilla käynnin kuulumisia

Viimein se kevät on saapunut. Lämpöä piisaa ja ulkona on ihana olla. Peppikin nauttii täysillä kun saa keinua, tutkia maata ja ihmetellä kevyemmässä varustuksessa maailman menoa.

Vappu vietettiin herkkujen parissa ja torilla ja tivolissa. Parempaa vappua ei olisi voinut ollakkaan.

Neurologilta saimme mukavia kehuja. Pepillä oli siis kontrollikäynti eilen. Turhaan näemmä sitä jännitin.

"Peppi on iloinen, puuhakas, soittaa rytmiä ja laulaa, utelias, avoin ja taidokas pian 11 kk vauva. Taidot ikätasolla, pyrkii nousemaan ylös, jalkaterät herkästi menee kippuralle, kävelytuolit ja hyppykiikut vältettävien listalla. Peppi on tyytyväinen ja ihastuttava hymytyttö. Seurantakäynti joulukuussa"

Aurinko paistaa ja elämä näyttää hyvältä. Ennen Vappua meitä koeteltiin sairastumisilla. Peppi joutui käymään päivystyksessä hengittelemässä adrealinia pahaan kurkunpääntulehdukseen ja jäimme siitä osastolle vielä yöksi. Lisäksi hän sai kaksi antibioottikuuria korvatulehduksiin ja hänellä todettiin influenssa B. Nemikin sairasti viikon kuumeessa korvatulehdusta ja me vanhemmatkin tavallista ärhäkämmän flunssan. Ja ennen tätä meillä kävi kylässä myös kaikkien lapsiperheiden kirous, vatsatauti. Joten kun tämä rumba oli takana oli aika aloittaa keväästä nauttiminen. Päätimme, että nyt sairastimme useamman vuoden flunssat nyt kerralla :D Onneksi apuna oli miehen vanhemmat, jotka ottivat Nemiä yökylään, jotta sain hoitaa erittäin kipeätä Peppia paremmin.

Alla keväisiä tunnelmia kuvien parissa. Onko teillä saatu nauttia jo lämpimistä ihanista päivistä?

Kevät tuli, puro suli, puro sanoi puli puli

Lits ja läts vaan tuntui sunnuntaina pikkuhousuissa. Lauantaina alkanut kova paineen tunne oli kasvanut entisestään. Piti oikein rimpauttaa synnytyspolille, että mitäs tehdään? Viikkoja 25+4 ja housut märät ja paineen tunne iso.

Näytille lähdettiin. Otettiin näytteet niin bakteereista kuin mahdollisesta lapsivesienmenosta. Onneksi, siis onneksi oli kyse harmittomasta jutusta. Tämä riiviömäinen bebe on edelleen jalat alas asennossa ja suorilta jaloilta käyttää virtsarakkoani pomppimiseen, kuin trampoliinia. Kuulemma vahvinkin pidättäjä tuossa vaiheessa lirauttaa housuihinsa kun toinen pomppii sydämensä pohjasta täydellä voimalla jatkuvasti rakkoa kohden. Kiva! Nyt saadaakin tutustua tenojen ihmeelliseen maailmaan.

Onneksi on muitakin kevään merkkejä, kuin naisten märät pöksyt :D Nimittäin se hetki kun huomaat, että taaperolla ei ole sopivan kokoisia kevätkenkiä. Eteisessä on rivissä vain talvisaappaita ja kumpparit. Onneksi on Skopunkt ja suht edukkaat kengät. Siellä saimmekin korjattua kenkätilanteen, ja mikä taaperon mielestä ehkä ihaninta: hän sai Hello Kitty lenkkarit!

Ykis kevään merkeistä Turussa on polkupyörät katukuvassa. Tänä keväänä jääkin oma pyörä kellariin. Sen selkään en enää hyppää, en ennen trampoliini-lissun ulostuloa. Työmatkat pystyisin vielä kävelemään, mutta vauhti on niin hidas, että jatkossa hyppään bussiin tuolle 2 km:n matkalle. Välillä toki kävelen, mutta aamuisin menen kiltisti bussilla, hankin jopa bussikortin tuota varten. Valaskunto on pian saavutettu, massankasvatus aikaa on vielä laskettuun tasan 100 päivää!

Sata, se tuntuu paljolta, mutta loppuviimein se on lyhyt aika. Olisiko aamukamman teon aika?