Lajiesittelyssä pieruverkkariäiti

Pieruverkkariäiti on helposti tunnistettava laji

Sen pituus saattaa olla korkeimmillaan jopa kaksi metriä ja paino vaihtelee aina 40 kilosta sadan toiselle puolelle. Heidän kohtaamispaikkoja ovat kaupat, leikkipuistot, kahvilat, terveyskeskukset, pihat, rappukäytävät. Heitä kohtaa lähes kaikkialla. Yleensä heidän ulkoinen näyttävyys on huipussaan iltaisin lasten mennessä yöunille ( jos on niin onnekas, että lapset nukahtavat ennen vanhempiaan )

Mistä pieruverkkariäidin tunnistaa?

Pieruverkkariäitien ulkoinen olemus voi vaihdella, mutta tässä yleisimpiä asukokonaisuuksia ulkona liikkuessa

• kesällä ja alkusyksystä legginssit, 5 vuotta vanha esim elloksen tunika ja ballerinat/ helposti sujautettavat kengät
• joustavat housut, isohko paita, huivi peittämään puklutahraa olkapäältä
• hiukset kiinni (joukossa voi olla DIY muotovaahtoa: sosetta, kuolaa, hikeä)
• sadettava pitävä takki, jonka taskuista löytyy kasa käytettyjä nenäliinoja ( kyllä niitä voi uudestaan kuivuttuaan käyttää, mutta vain itselleen, naperolle aina puhdas)
• HC-pieruverkkariäideillä on tosiaan pieruverkkarit jauho, peruna, maito-, puklutahroineen

Kotona ulkoasu saa viimeisen silauksensa kun ulkonaliikkuminen on päivälle suoritettuna ja äiti rentoutuu riisumalla rintaliivinsä ja pukee rennot kotivaatteet ( koska julkistenpaikkojen pieruverkkarit ovat niin hienot, että ne puetaan vain ulos). Rennot kotivaatteet koostuvat erinäisistä t-paidoista,topeista, legginseistä,jotka ovat haaroista ratkenneet tai vanhoista hameista tms . Juuri sellaisista vaatteista, joilla on suorastaan niin hävettävää avata ovi posteljoonille, että lahjoo taaperon avaamaan oven ku itse kiskoo päällensä sillä aikaa jotain fiksumpaa.

Yksi asia on kuitenkin sangen vinksahtanutta näillä pieruverkkariäideillä. Heidän lapsensa. Ne kulkevat 25 euroa maksavissa kuukauden päivät sopivan kokoisina pysyvissä vaatteissa. On suomalaista käsityötä, luomupuuvillaa, ihania kuoseja. Nämä äidit huutavat näppäimistöjen takana kun nettikaupoissa lanseerataan uusi mallisto tai outletti aukeaa, serverit kaatuvat ja eurot kilahtelevat vaatekauppiaille. Sitten tyytyväisenä hurautetaan vaunuilla pakettia hakemaan ne pieruverkkarit päällä, tukka sekaisin lapselle niitä desing-vaatteita.

Mutta silti pieruverkkariäidit ovat enemmistöä, he viettävät sen pienen ajan lapsensa alkuajoista hieman virttyneinä, mutta yleensä onnellisina. Tulee aika jolloin on aikaa miettiä laukkuun sopivaa kynsilakkaa, uutta käsilaukkua ja siihen takkia. Se aika tulee vielä. Pidetään rintama yhtenäisenä. Ollaan ylpeitä pieruverkkareista! 

Otetaan kerran kuussa tsemppaushetki, meikataan ja mietitään asukokonaisuutta, laitetaan lilaa luomiin ja nappastaa sosiaaliseenmediaan kuva. Mielellään jossain kivan kahvilan pihalla, suotavaa olisi, että ne lapsetkin olisivat söpöjä kuvassa. Näin voimme vakuuttaa itsellemme, että kyllä siellä kaiken nukkaisuuden alla on vielä se vanha minä, joka osaa meikata ja pukeutua, jos sen näkee tarpeelliseksi. (ja ne lapsettomat kaverit luulevat, että arkena olemme aina noin hehkeitä)  ;)

Mikä on sinun parhain pieruverkkari-lookkisi?

Tässä on oma suosikki pieruverkkarihupparini. 6 vuotta vanha Elloksen huppari, joka on alunperin ollut musta, nyt ruskea :D

Keltaista

Jotenkin keltainen on iskenyt viime aikoina vaatevalinnoissa vastaan. Pirteä värihän se on, sopii kesäkuiselle lapselle varmaan oivasti. Harsot, nallebody ja tumput tulivat viikonlopun Helsingin reissulta mukaan. Kietaisupaita lähi Pelastusarmeijan kirppikseltä

Lisäksi piipahdin ennen Helsingin reissua Popin Outletissa ja Kauppakeskus Myllyn muissa vaateliikkeissä loppu ale ostoksilla. Metsoloiden autobody löytyi Mummila reissun varrella olleesta itsepalvelukirppiksestä 2 eurolla.

Tänään keltaisen kietaisupaidan lisäksi löytyi retroaarre Pelastusarmeija kirppikseltä. Ehkä 80-luvun velourpotkuhousut, joissa on alkuperäinen hintalappukin vielä kiinni, potkarit lähti 2 eurolla mukaan :)

Nyt vaatearsenaali on aikalailla hallussa. Muutama postipaketti nettikirpuilta on vielä tulossa. Eli pian joutuu lopettamaan vaatteiden hamstraamisen, nyhyy!

Hupsista!

Kun muutaman kerran on kirpputorilla käynyt ostamassa pikkuruisia vaatteita, muutamia saatu lahjaksi, osa ostettuna alennuksista ja osa on ollut esikoisen käytössä, ei voi tulla yllätyksenä, että vaatteita on PALJON!

Esikoisen kohdalla, vaatteita kului imeväisiässä paljon, koska neiti puklaili refluksin takia monen monta kertaa päivässä. Harsoja pelkästään kului päivässä noin 7 kpl! Nyt pikkuruiselle masuasukille on haalittuna kasaan jo ihan kivasta vaatteita.

Pahoittelen kännykkäkameran heikko laatua, mutta saatte hahmotettua ainakin määrän.

 50-60 kokoisia vaatteita

Kestovaipat

Hiukan isommat vaatteet 60-80 (esikoisen vanhoja)

Muuta pientä asustetta

Huomenna vaihdamme muutamien huonekalujen paikkaa tytön makuuhuoneen ja meidän makuuhuoneen välillä. Saan vihdoin haalimilleni vaatteille paikan ja samalla saamme makuuhuoneeseen tulevan ison lipaston päälle ns hoitopöydän. Saa nähdä kuinka paljon huomenna tuo kaksi vuotias termiitti on apuna. 

On ihanaa pikku hiljaa aloittaa valmistelut <3 

Hemppa Hematoomasta ja hankinnoista

Kirjoittamisessa on ollut heti alkuun taukoa, joulu ja viimeaikoina tapahtuneet asiat ovat pitäneet mielen jossain muualla. Tämä raskaus on alkumetreiltä saakka pitänyt hiukan varpaillaan. Raskausviikoilla 6 ja 7 oli runsasta verenvuotoa, jolle ei löydetty syytä. NT-ultran jälkeen vuoto yltyi runsaammaksi ja syyksi lopulta paljastui raskausviikolla 14 kohdussa oleva hematooma, joka aina välillä vuoteli runsaasti. Lopulta lääkäri määräsi pari päivää vuodelepoa ja joulusiivouskiellon, jotta hematooma rauhoittuisi.

Mielenrauhoittajaksi on laatikosta esiin kaivettuna dopleri, jolla voi aina tarkistaa sikiön sykkeet. Ultrageeli loppui, joten sen tilalla käy hyvin perinteinen liukuvoide, joka on halvempaa ja sitä saa ihan lähikaupastakin :D On mukavaa kuunnella pientä sydäntä, joka laukkaa kuin pieni poni.

Nyt viikolle 16 tullessa näyttäisi Hemppa Hematooma hiukan rauhoittuneen ja toivottavasti poistuneen. Toki hematooma voi olla pitkiäkin ajanjaksoja vuotamatta ja yht´äkkiä aloittaa vuodon uudestaan. Pääasia on, että se on vaaraton sikiölle. Voin kertoa, että ne muutamat kerrat naistenpolilla vuoroani odotellessa olivat karmeita. Sitä helpotuksen tunnetta on vaikea kuvailla kun syyksi paljastui periaatteessa kohdun sisäinen mustelma.

Raskausviikolla 12 kävin sokerirasitustesteissä, joiden tulos oli hyvä. Ei ainakaan tällä hetkellä tietoa raskausdiabeteksestä.

Vatsa turpoaa nyt paljon nopeammin kuin ensimmäisessä raskaudessa. Viikolla 16 kumpu on jo aikamoinen! Nappasin siitä kuvan 16 viikon tullessa täyteen 31.12.2014 vierailessamme vanhempieni luona.

Hankintoja olen tehnyt aina sykäyksin, olen tehnyt täsmäiskuja läheiselle Pikkusiili kirppikselle, josta olen kantanut aina yhden muovisäkillisen verran vaatetta joko mahakaverille tai taaperollemme. Kestovaipat on laatikossa hankittuina, vielä jos saadaan mummi kutomaan muutamat lyhytlahkeiset villakuoret niin vaippa arsenaali on valmiina. Hiukan on vaatehankintoja tullut tehtyä alennusmyynneistä ja joululahjaksi sai masukaveri peittoa ja bodyä. Lisäksi muutamat aidot retrovaatteet on tullut hankittua Facebook kaverin kautta.

Lindexin lepakkohuppari <3

Hankalaksi vaatehankinnoissa on taas esiintynyt sama ongelma, sukupuolineutraaleita vaatteita ei oikein ole. Kaikissa on selkeästi osoitettu kumpaa sukupuolta vaatteen kantaja on. "Cute girl, Daddy´s boy" tekstein tai selkein kuvin.  Saman asian kanssa tuli painittua esikoista odottaessa.

Viikon päästä olisi neuvola ja 4.2 on rakenneultra. Kuukauden päästä ollaan siis raskauden puolivälissä, tajutonta! Esikoinen ei ole vielä ymmärtänyt vauvan tuloa, ehkä sitten vapun tienoilla voisi enemmän asiasta höpötellä, ettei kesäkuussa tule liian isoa yllätystä.